Tällä hetkellä näyttää kovin siltä, että mä saan/joudun elämää näiden rytmihäiriöiden kanssa.. jos ei jopa loppuelämäni ni ainenki lähivuodet..
Kovasti mun kardiologi ois mua täältä laittamassa taas taysiin. Samaan operaatioon jonka oon käyny jo kahesti. Kovasti se on siin uskossa, et kolmas kerta toden sanoo.. ja suostuinki jo kerran siihen..
Sain viime viikolla kirjeen, jossa oli paikallisen kardiologin sanelu, että hän oli jutellu jonkun toisen kardiologin kanssa, ja filmit sekä tekstit näyttäis nyt siltä, että se vika ois ku oiski sielä keuhkolaskimonjuuressa... Mutta ku tiesin jo riskit,(joista jo täällä kerroin), ei tarvinnu paljoo miettiä vastausta.
Taysin lääkäri soitti mulle maanantaina, juteltii pitkään tästä. Ja hän ymmärsi oikein hyvin, kun sanoin etten tahdo! Hän sanoi et sitä operaatioo on tehty myös mun ikäsille, mut sillo sekä lääkärit että potilas on sitoutunut siihe täysin..
Taysin lääkäri ei alkanu puolustelemaa/painostamaa/pakottamaa mua siihe eikä alkanu ees puhuu sen operaation puolesta. Ehkä tämä sen takia, että mä tiesin niistä riskeistä. Mä sanoin suoraan et mul on elämä viel edessä, enkä oo valmis viel kuolemaan tai saamaa aivovammaa.. Et en ainakaa juur tällä hetkellä oo valmis siihe, mut ehkä myöhemmin.
Nyt mä oottelen kutsua/puhelua tänne paikalliselle kardiologille, että alotetaan uus lääkekokeilu. Saa nähä mitä siitä tulee, ku se lääke vähentää sydämenlyöntitiheyttä ja supistaa keuhkojen verisuonia.. Voi olla et huimaa ainenki aluks.
Oon nyt ollu tän viikon saikulla, ai että on ollu ihana olo! Ihana ku ei väsytä koko ajan, eikä särje päätä!! Eikä oo kyl ollu sydänjuttujakaa.. Toki mä oon edelleen tosi varuillani, ja tarkkailen suuri piirtei jokaista sydämenlyöntiä.
Kivaa loppuviikkoa!
-E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti tekee mieleni iloiseksi :) kiitos :)