Maanantaina oli operaatioaika klo 9.30. Lähettii kotoo ajelee kohti Taysia aamul puol kasi. Päästii perille ysin pintaan, hetki mietittii miten saada parkkiaikaa, ku käteistähä ei toki sattunu mukaa..
Koko matkan mua jännitti iha hirveesti. Maha oli iha hiton kipee jne. Mua pelotti ja itketti.
Kirjauduin vähä enne puol 10 sisälle. Vastassa oli tosi mukava hoitaja Tiia. Sain ikävät sairaalavaatteet, ja kävin pötköttelee sängylle. Jouduin suoraa sydänvalvontaan, piuhoja oli miljoona. Otettii myös sydänfilmi. Pötköttelin jonkun aikaa, A oli mun kanssa ja piti mulle seuraa :) 11jälkee mut kärrättii eteenpäin, kohti tutkimushuonetta. Sen edessä pötköttelin viel hetkisen, ehin kerätä sitä pelkoo iha hirveesti!
Vähä enne 12 sielt sit tuli hoitaja hakemaa mua. se kyseli jännittääkö jne. Se kytki mut kaikenmaailman piuhoihin, en ees tiiä mitä kaikkee ne piuhat mittaili.. :D Rauhottavaa en saanu, vaikka olin iha paniikissa. Pelotti hirveesti. Hoitaja valmisteli mut ja otti esille kaikki tarvittavat välineet.
koht tuli lääkäri ja sit se alko. Ensi sain pienen puudutuspiikin tuonne nivuseen. Sit tunsin vähä painetta, mut en kipua. Tuntu hassulta ku lääkäri työs ne katetrit siitä tekemästää reiästä mun sydämeen. Kutitti. Näin monitorista mite ne katetrit liikku mun sydämessä. Sen jälkee ku ne katetrit oli laitettu sydämeen, ne alko jotenki kummallisesti tahistamaa mun sydäntä. en oo varma et oliko ne liitettynä tietokoneen tapasee vai mitenkä, mut ku olin yksin ni toi pumppu alko pamppailee.. hoitaja sanos et se on normaalia ku ne koittaa koneellisesti käynnistää sen rytmihäiriön et näkisvät et mistä se lähtee. No, eihä minkää käynnistyny. Sain jopa lääkettä joka nosti sykettä, ja niihä se nostiki parhaat lukemat oli 163...
lopulta lääkärit päätti et ku ne ei saa sitä häiriöö käyntiin ni polttavat kuitenkin sydämestä ne kohdat joista normaalisti flutteri saa alkusa. Sain alkuu vähä kipulääkettä.. mutta heti ku se poltto alko mä huusin kivusta, itkin ja sain lopulta lisää lääkettä. En tiiä kui monta kertaa mä loppujen lopuks sain sitä lääkettä ku se koski koko ajan! Lopulta olin sen lääkkeen takia jo iha pöllyssä.
operaatio kesti kaks tuntia. Operaation jälkee mun piti maata kolme tuntia paikallaa.. päätä ei saanu nostaa tyynystä, käsiä ei saanu nostaa pään yläpuolelle. mul oli nivusen päällä 3kg haulipussi sen kolme tuntia joka kiristettii liinalla oikein tiukaks. viiden pintaan mut vapautettii siitä puristuksesta ja pääsin vihdoin vessaan!! Haavan päälle laitettii lappu ja piti edellee vahtii ettei se ala vuotaa :)
A oli mun sängynvierellä koko sen ajan ku mä pötkötin. :) ku vihdoi pääsin irti ni sit A lähti pikkuhiljaa ajelee kohti yöpaikkaa. Sain vihdoin syömistä(olin syöny viimeks edellisiltana), joku oli pilannu kalakeiton laittamalla siihe SUOLAKURKKUJA!!! Pari tuntii siitä, oli iltapala. sain lisää syömistä :) jee! A enne lähtöö kävi ostaa mulle vähä namia :) Oon ollu pitkän aikaa jo syömättä herkkuja mut nyt oli pakko saaha. olinha mä toipilas. :)
Torkuin illan,ku olin iha pökerryksissä. Välil kattelin telkkaa ja söin namia :) Lähin nukkuu joskus 10 pintaan.Välil heräilin, iha jo siks ku joku meni vessaan(kahen huoneen välil oli yhteine vessa ja ovi laitettii lukkoo ettei kummastaki huoneesta pääse sinne yhtä aikaa :D ) Välil kone piippaili, millo mitäki..
Kahen pintaan alko nii hirvee jyskytys et oli iha kamalaa. Viiden pintaa tuli hoitaja kattoo ku kone vinkus et piuhat on irti. se tutki sitä monitoria, kävi kahtoo isommasta monitorista ja ilmotti et sydänfilmin ottaja tulee käymää iha kohta. no sehä tuli ja kovasti se ihmetteli et mite se sillee pompottaa :D
Seiskan jälkee otettii uus filmi, kasin jälkee sain selokenia(betasalpaaja jonka pitäs rauhottaa sykettä), ysin pintaa sain tambocoria, jonka ois pitäny pysäyttää se rytmihäiriö. Mut sitähä ei tapahtunu. oottelin lääkäriä pitkään, en ollu syöny mitää sitte edellis illan, vaihteeks, olin kuolla nälkään ja LÄÄKÄRI UNOHTI MUT!!
Hoitaja soitti varmaa viidesti sille lääkärille et alkais tulla sinne mun luo! lopulta päivystävä lääkäri teki päätöksen et ei auta muu ku kääntää sähköllä.. No sehä tapahtu sit nopeesti. Sain jysäyksen, sen jälkee vähä heräilin ja sain syömistä. Pari tuntia jysäyksen jälkee pääsin kotiin :) Ihanaa! Kävely oli hankalaa ku tuo pistohaava oli hiton kipee. autossa istuminen oli hankalaa, samasta syystä. Ajettii takas lahteen, käytii apteekissa ja tultii kotii. Melko pian kotii päästessäni lähin nukkumaa. Olin hirmu väsyny. kipuja oli, mut niistä oon selvinny...
täl hetkel tuo pistohaava on edellee vähä arka. Eile jouduin käymää lääkärissäki sen takia, ku sattu nii hirveesti.
mutta että silleen. Luulin et blogin pitäminen loppuis tähä käyntiin, mutta tiedossa on jatkoa. Tiedossa on toinen operaatio parin kuukauden päästä. Lääkitys lopetettiin, tai no vaihdettiin, ja nyt odotetaa et lääkeaine katoaa mun kehosta että ens kerralla saatas se rytmihäiriö päälle ja saatas tää koko juttu loppumaa!!
-E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pienikin kommentti tekee mieleni iloiseksi :) kiitos :)