Tarinani alkaa 17.3.2014

Joo. Oli vähä toiminnan ja tapahtuman täyteinen päivä eilen..

Aamul ku heräsin puol kuus,oli maha nii kipee et ei rajaa. Soitto töihin ja ilmotus et en mee töihi vaa lääkärii. Lääkettä naamariin et sain viel reiluks tunniks unen päästä kii. Kasilta soitin lääkäriaikaa ja sainkin sen klo 11.10. Yritin syödä siinä aamun aikana mut oli vaa järkyttävän huono olo koko ajan.

Lähin joskus varttii vaille 11 kotoo ajelee kohti keskustaa ja työterveyttä. Laskin autolla et 40min parkkiaikaa riittää, enkä sit ottanu sitä enempää. Olis kannattanu,lääkäri aika oli 20min myöhässä..

Pääsin sinne odotusaulaan istuu ku alko tuntuu et sydän hyppää rinnasta iha just. Aattelin tietty et se johtu siit kävelystä ja portaista ku en oo kunnossa.. no,pääsin sit lääkärille ja se kyseli paljon asioita ja tutki mua.

Lopulta se päätti et kirjottaa mulle lähetteen gynekologiseen päivystykseen sairaalalle. Ku se sit kirjotti sitä lähetettä se päätti et mitataa verenpaine.. se mittas ekan kerran,ja ku se näki ne lukemat ni se jäi monttu auki ja silmät suurellaa kattoo ja sanos et mitataa uudellee.. se mittas uudellee ja sano taas et katotaa uusiks.. kolmannella kerralla mittariki teki välikuoleman.. ooteltii hetki ja mitattii viel kerran.. lopulta se sai siihe lähetteeseen lukemat RR 131/96, P 143... se kyseli et onko mulla outoja tumtemuksia ja sanoin et äske tuol tykytti melko kovaa mut nyt ei tunnu..

Lähin sit autolle päin ja en pitkälle päässy ku tuo pumppu alko taas hakkaa sillee et tulee pian rinnasta ulos. Soitin A:lle itku kurkussa et pääsiskö se mun mukaa(A on täl hetkel työkkärin kurssilla). Se sanos et soittaa kohta ja koht se sit ilmotti et hän juoksee mun luo. Oottelin siin autos ja sydän vaa pumputteli. Kokeilin pulssii ihan sormin ni ai että se tykytteli kovasti. Laitoin jo ystävälleni H:lle viestii et saapi nähä mitä täs tapahtuu vielä.

A tuli ja lähettii kohti Phks:aa. Koko ajan pelotti et mitähä oikee tapahtuu. Mentii akuutin puolelle ku ttlääkäri käski. A kokeili kans mun pulssia ja toteski et huhhei ku menee lujaa. Jonotettii puolisen tuntii ja saatii kuulla et ollaan väärässä paikassa,pitäs olla naistentaudeilla.

Ei muutaku kävelemää toisee rakennukseen. N.puoleen matkaan päästiin ku mä olin pyörtyä ku tuo pumppu taas ilmotteli olostaan. Päästii kuitenki jatkaa matkaa ja löydettii oikeeseen paikkaan. Kerrosväli oli mentävä hissillä.

Päästiin naistentautien osastolle ja neuvontaan. Kysyin et oonkoha mä nyt oikeessa paikassa ja se sanos et kyllä. Mä sain käydä istumaan ja täti kyseli multa kysymyksiä ja sain pinon papereita täytettäväks ja pari purkkia matkaan. Annoin pissanäytteet ja pääsin tarkkailuun pötköttelemään. Koht tuli labrantäti viemää musta monta putkellista verta.

Jonku aikaa odoteltii taas ja sit tuli hoitaja pyytää mut et lääkäri tutkii. No eka se lääkäri kysy ne samat asiat jotka se ois voinu lukee sielt papereista. Sit ei muuta ku petille pitkällee ja ultraan. Oli aika epämiellyttävää. Mitään hälyyttävää ei löytyny,onneks! Syy kipuihin ei siis selvinny.

Sit ku juteltii viel lääkärin kanssa ni kysyin viel siit verenpaineenmittamisesta ku oli nii korkee ja et se ttlääkäri sitä toivos. No se mitattii taas ja lukemat oli edelleen korkeet. Siin sit se hoitaja otti mun ranteesta kii ja kuulosteli. Lääkäri tuli tuomaa saikkulappua ni hoitaja sille sanos et kokeile,tää pulssi on iha epätasanen. No se oli myös lääkäristä epätasanen ja ei muutaku uutta lähetettä kouraan.

Taas takasi akuuttiin,ohjeena et ette tarvii vuoronumeroo meette vaa luukulle. Luukulta käännytettii vuoronumerolapulle. Ooteltii vähä aikaa ja pääsin ilmottautumaan. Siin hoitaja taas kokeili pulssia,anto paperit ja ois viel saattanuki jos oisin tarvinnu. Totesin et pääsen miehen avustamana.

Oottelin hetken aulas ja sielt tuli sh hakee mua seurantaan. Aattelin et se on joku pikanen juttu.. pääsin pötköttelee sinne sängylle ja sit muhu lykittii ties minkälaista piuhaa. Otettii sydänfilmi jossa näkys rytmihäiriö. Laitettii ekg-laitetta, mitattiin saturaatioo, pulssia ja verenpainetta. Ja otettiin lisää verikokeita.

Tipanlaitto oli hauskaa puuhaa. Ku molempii kyynärtaipeisiin oli jo tänää pistetty ei sh Sami meinannu löytää kunnon suonta.. se kutitteli ja koputteli kumpaaki kyynärvartta ja lopulta kysys toiselta et tuutko auttaa. Lopulta suoni löyty ja tiputuksessa olin,500ml nestettä meni.

Lääkäri tuli kertomaa et antavat eka lääkettä josta tulee hetkellisesti huono olo,ja joka näyttää mis kohtaa sydäntä se vika on. Ja sen jälkee tulee toista lääkettä. Ja jos ei lääkkeet auta,annetaa pien narkoosi ja jysäytetää sähköllä.. No eipä mulla ollu muuta vaihtoehtoo ku ottaa lääkkeet vastaan..

Sain 1.lääkettä. joo siitä tuli sellai ahistava olo mut se meni nopeesti ohi. Ja sit 2.lääkettä kohta. Se lääke alkoki sit parantaa oloa kovastiki. Seurailin koko ajan niitä monitoreja missä ne mun lukemat on. Sain viel sitä 2.lääkettä tablettina ja sit vaa pötköteltiin. Pyysin saaha A:n mun kaveriks mut ei sitä kukaa hakenu. Ei ollu mitää tietoo kellosta tai mistään.

Lopulta sielt tuli lääkäri tuomaa reseptin mulle ja sanos et vähän ajan päästä pääset lähtee. Seki vähä aikaa kesti varmaa ainenki tunnin kunnes tuli sh irrottaa mut piuhoista. Ja olin valmis kotiutumaan.

Näin siin viel sh Samin ja kysyin et oisko mun mitään mahdollista saada huomista(ti) saikuks ku en mä viel huomen jaksa töihin. Se kävi kysyy lääkäriltä ja tuli sanoo et pieni hetki ni lääkäri tuo sen. Odottelin hetken ja sain sen lapun käteen ja olin valmis lähtemään. Siinä vaiheessa kello oli jo puol 8.

Apteekin kautta kotiin sit. Sain beetasalpaajia,sitä 2.lääkettä,otettavaks tarvittaessa.

Yön meni iha hyvin. Ain ku heräsin,kokeilin pulssin ja se on ollu nyt normaali. Myös tänää aamulla. Kyllähä tuo vähä pelotti et mitä ihmettä tää on. Mut ilmeisesti jännitys+stressi+ne kamalat kivut sai mun pumpun lepattamaan. Nyt tää päivä menee lepäillen ja pötkötellen. :)